CM ADVENTTIMATKALLA BELGIASA JA SAKSASSA 27.11.-1.12.1996

CM:n 31. ulkomaanmatka käynnistyi aamutuimaan 27. marraskuuta, jolloin 50 CM-poikaa Christian Hauschildin, toiminnanjohtaja J-P Mäki-Luopan, kuoronsihteeri Olavi Lindbladin ja 'matkaäiti' Anna Hurmeen johdolla lensivät Brysseliin. Lentokentältä siirryttiin välittömästi kaupungin sydämessä sijaitsevaan Euroopan parlamentin hulppeaan tyyssijaan, jossa ohjelmassa oli paitsi esiintyminen täysistuntoon valmistautuville europarlamentaarikoille myös opastettu tutustumiskierros itse rakennuksessa. Isäntinämme toimivat suomalaisparlamentaarikot Heidi Hautala ja Outi Ojala, joiden lisäksi joukko muitakin Suomen edustajia tuli kuoroa tapaamaan. Keskustan Sirkka-Liisa Anttila esitti ajatuksen, jonka mukaan suomalaisen kuoron jouluisesta Brysselin-vierailusta voisi tehdä vallan perinteenkin. Varsinainen esiintyminen Belliard-rakennuksen sisäänkäynnin luona keräsi kosolti innostunutta yleisöä, niin europarlamentaarikkoja kuin muutakin parlamentin henkilöstöä. Ennen päivän toista esiintymistä Finnairin pikkujoulujuhlassa Hotel Arctiassa pikkukanttorit pääsivät nauttimaan vapaa-ajasta Brysselin keskustassa. Pikkujoulujuhlan tunnelma oli lämminhenkinen, ja tonttulakit kilisten CM-pojat esittivät kansallispuvuissa niin saksalaista kuin suomalaistakin joulumusiikkia. Huipennuksena raikui lopuksi joulupukiksi sonnustautuneen bassosolistin Heikki Oraman avustuksella kaikkien tuntema joululaulu "White Christmas".

Seuraavan päivän ohjelmaan kuului konsertti 1600-luvulta peräisin olevassa barokkityylisessä St. Carolus Borromeus -kirkossa Antwerpenissä. Yö oli vietetty suomalaisella merimieskirkolla, jossa järjestelyistä vastasi jo totuttuun tyyliin pastori Timo Lappalainen. Konsertti ei ollut huono, mutta tunnelmaa latisti vähäinen yleisömäärä ja kirkon kylmyys, minkä vuoksi ohjelmaa oli vilustumisten välttämiseksi hieman lyhennettävä. Konsertin urkusooloista vastasi jälleen ansiokkaasti Tapio Tiitu.

Hyvin nukutun yön jälkeen koitti 29.11. Saksaan lähdön aika. Lyhin reitti Nordrhein-Westfaleniin kulki Hollannin kautta, joten vaakasuoraan vihmovasta räntäsateesta huolimatta bussin ikkunasta saattoi nähdä vilauksen tulppaanimaan alavista pelloista. Hirmuisesta lumimyräkästä johtuen kuoro pääsi vain vaivoin perille ensimmäiseen etappiinsa Wetteriin, jossa poikaäänet majoittuivat Egge-Klausen “luonnonystäväintalolle“, jota he pitivät majapaikkanaan loppumatkan ajan. CM sai lämpimän vastaanoton isännältään Willi Braselmannilta, Wetterin kaupungin kulttuuri-, koulu- ja liikuntatoimen johtajalta, joka oli nähnyt paljon vaivaa kuorovierailun onnistumiseksi. Jens Gunnar Beckerin edustama Konzert & Kultur Agentur oli vastuussa illan konsertista Plettenbergissä - keli oli vain pahentunut entisestään, minkä seurauksena vajaan sadan kilometrin matkaan meni peräti neljä tuntia ja konsertin alku myöhästyi kolmisen varttia. Kaikesta hässäkästä ja huonosta valmistautumisesta huolimatta konsertti onnistui yllättävän hyvin ja varsin runsaslukuinen yleisökin tuntui pitäneen kuulemastaan. Miesäänille oli matkan loppuajaksi tarjolla perhemajoitus Wetterissä, jonne saavuttiin Plettenbergin-konsertin jälkeen puoliltaöin.

Lauantaina 30.11. koitti matkan tärkeimmän konsertin aika. Odotukset olivat Wetterissä korkealla, kuulostihan paikallisen adventtikonserttisarjan aiempien esiintyjien lista mykistävältä: Wiener Sängerknaben, Dresdenin Kreuz-kuoro, Leipzigin Tuomas-kuoro... CM oli melkoisessa seurassa, ja sille lähetetty kutsu oli kiistaton osoitus sen nauttimasta arvonannosta. Arvostus konkretisoitui myös konserttipalkkiossa, joka auttoi merkittävästi koko matkan rahoitusta. Lauantaiaamupäivä kului rattoisasti Herr Braselmannin järjestämän perusteellisen kaupunkikierroksen merkeissä, varsinainen tulikoe alkoi illalla kello 19.30. Pian kaikui Bachin kahdeksanääninen motetti “Komm, Jesu, komm“ Wetterin Luther-kirkon holveissa. Kriitikoiden mielestä motetin olisi voinut laulaa voimakkaamminkin, mutta suurilukuinen yleisö oli haltioissaan. Konsertin edetessä suomen-, saksan- ja latinankielisten joululaulujen merkeissä kriitikotkin pikku hiljaa lämpenivät: “Vajaat 50 laulajaa mustissa puvuissaan ja valkoisissa kauluksissaan tarjosivat korkealaatuisen konserttinautinnon“, kirjoitti eräs wetteriläiskriitikko artikkelissaan. Toinen puolestaan totesi: “Mitään moitteen sijaa ei ollut Cantores Minoresin täysin puhtaassa, loppuun asti viritetyssä esitystavassa, ja jatkossa ohjelma oli täydellinen nautinto.“ Myös Bachin kappaleessa “Herramme Kristus teille nyt“ soolo-osuuden saksaksi laulanut sopraano Dani Juris sai kiitosta kirkkaasta äänestään. Poikien käsissään pitämiensä kynttilöiden loisteessa konsertti sai huipennuksensa: “Jouluyö, juhlayö“. Sitä ennen Wetterin kaupungin pormestari Werner Laberenz oli yllättänyt kuorolaiset esittämällä tervehdyksensä suomeksi - kävi ilmi, että hän oli pari vuosikymmentä sitten asunut perheineen Turussa viitisen vuotta opettaessaan Turun yliopistossa saksan kieltä. Gruberin "Jouluyö, juhlayö" päättyi, aplodit raikuivat. Ylimääräisenä kappaleena yleisö sai kuulla vielä Sibeliuksen Finlandia-hymnin, jota kuunneltiin asiaankuuluvan hartaasti. Paikalla istunut Suomen Bonnin-suurlähettilään puoliso seurueineen tuskin saattoi välttää liikutusta, ilta oli Suomen. Ja pikkukanttoreiden.

Matkan viimeinen päivä alkoi jälleen bussimatkan merkeissä. Kohteena oli Düsseldorf, jossa CM-poikien oli määrä esiintyä vielä Kö-Galerie -nimisessä ylellisessä kauppakeskuksessa kaupungin sydämessä. Konzert & Kultur Agenturin suorittamat konserttijärjestelyt osoittautuivat huolellisiksi. Paikan akustiikka oli luonnollisesti kehno, mutta tunnelma tuntui silti olleen kaikilla korkealla. Hyvin mennyttä konserttia oli saapunut kuuntelemaan mm. CM:n pitkäaikainen passio- ja oratoriosolisti Ilkka Vihavainen sekä Herr Helmut Dicks, jolle oli edellisessä kuoron hallituksen kokouksessa päätetty myöntää Heinz Hofmann -mitali hänen monivuotisesta työstään CM:n hyväksi Suomi-Saksa -seuran puitteissa. Samana iltana kuoro lensi Düsseldorfista takaisin Helsinkiin - reissun päätteeksi kaikui lentokentällä vielä kerran Sibeliuksen "En etsi valtaa loistoa".

12.12.1996 Pasi Mustonen