Residenssin tarjoamaa lounasta nauttimassa7. Matkapäivä
Koitti taas arki, joten maanantaiaamun kokoontumisemme oli jo kahdeksalta aamulla isäntäperheitten töihinmenon takia. Yhdeksitoista olimme menossa tervehdyskäynnille ja lounaalle suurlähettilaspari Rännälin residenssiin, virka-asuntoon, mutta sitä ennen meille tarjoutui vielä tilaisuus luoda viimeinen silmäys Prahaan ja kuluttaa viimeisetkin korunat. Kävelimme ryhmissä vanhan kaupungin sokkeloisia kujia ristiin rastiin - aurinkokin alkoi paistaa, ensimmäisen kerran tällä matkalla sitten Berliinin!
Prahan linnan lähellä Sibelióvalla, Sibeliuksenkadulla, sijaitseva lähettilään residenssi osoittautui odotettuun tapaan upeaksi ja pöytä oli totisesti laitettu koreaksi meitä varten. Esitimme ennen syömistä muutaman suomalaisen kappaleen sekä laulun "Zum Tanzen da geht ein Medel", joka sai aika huvittavan lopun, kun lähettiläsparin pieni ja valpas yorkshirenterrieri herkesi haukkumaan kappaleen vauhdikkaassa "bäng, bäng" -kohdassa... Suurlähettiläs Rännäli puhui meille lämpimään sävyyn kertoen mm. hieman musiikin asemasta Tsekissä ja toivotti tervetulleeksi uudelleenkin. Luovutimme Berliinin tapaan lähettiläälle CM-viirin ja äänitteitämme. Herkullinen buffet-lounas nautittiin ulkosalla auringossa kylpevällä residenssin pihamaalla, jossa esitimme vielä lopuksi Finlandia-hymnin naapurustonkin iloksi. Lähettiläsparin koira löysi cantislaisista monta silittäjää ja rapsuttajaa; varsinkin ykkössopraano Jonas Rannilan sylissä pikkukoira tuntui viihtyvän.
Jälkiruoan jälkeen hyvästelimme isäntämme ja lähdimme kohti Wieniä. 300 kilometrin matkalla ohitimme mm. Tsekin toiseksi suurimman kaupungin Brnon karmeine kerrostalorykelmineen ja saavuimme Itävallan rajalle puoli neljän maissa. Toiminta rajalla sujui paljon jouhevammin kuin Tsekkiin tullessamme, passejakaan ei tarkastettu. En tiedä mistä olemme huonon tuurimme saaneet, mutta taivas repesi heti Wieniin saavuttuamme ja kaupunki näytti todella synkältä. Söimme maittavan aterian paikallisessa Heurigen-tuvassa ja sen jälkeen veimme Haussin ja Tapio Tiitun hotelliinsa keskustan lähistölle. Kuoron majapaikka NNKY:n Jugendherberge olikin sitten 30 kilometrin päässä 'maaseudulla', jonne matka keskustasta vei illan liikenteessä yli tunnin... Emme viitsi edes ajatella, kauanko se kestää aamuruuhkassa, kun huomenna lähdemme laulamaan Itävallan presidentille.
© 2002 CANTORES MINORES WEB TEAM
