11. Matkapäivä
Perjantaiaamupäivän ohjelmassa oli käynti munkkiluostarissa, joka sijaitsee vuorten ympäröimässä Einsiedelnin kylässä noin 40 kilometrin päässä Zürichistä. Aluksi oli vuorossa opastettu kierros veli Ephremin ja isä Mauruksen johdolla. Oppainamme toimineet benediktiiniläismunkit olivat vanhoja mustiin pukeutuneita harmaahapsisia herroja, jotka loivat hyvin pyhän ja hartaan tunnelman. 1700-luvulla rakennetussa luostarirakennuksessa asuu yli 80 munkkia, jotka vaalivat Einsiedelnin luostarinlaitoksen yli tuhat vuotta vanhaa historiaa. Sisällä viileässä barokkikirkossa oli mukava kävellä, varsinkin kun ulkona paahtoi aurinko - lämpöä 32 astetta varjossa! Luostarirakennelma piti sisällään suuren kirkon, koulun sekä useita kappeleita ja kirjastoja. Varsinkin vanha kirjasto ikivanhoine käsin kirjoitettuine kirjoineen ja karttoineen herätti poikien mielenkiinnon.
Munkki Ephrem opasti pikkukanttoreita Einsiedelnin luostarissa.Kiertokäyntien jälkeen puolenpäivän aikaan osallistuimme luostarin mahtavassa kirkossa munkkien rukoushetkeen, jossa esitimme Piae Cantiones -kokoelmasta Ave maris stellan ja Sibeliuksen virren Soi kunniaksi Luojan. Sen lisäksi, että luostari on merkittävä nähtävyys, sillä on myös asema 50 vuottaan juhlivan Cantiksen historiassa. CM vieraili Einsiedelnissä jo vuonna 1981, jolloin siellä pidettiin konserttikin. Kuoron edellinen johtaja Heinz Hofmann löysi aikoinaan luostarin mittavasta nuottikirjastosta Cimarosan ennen esittämättömän teoksen, joka sittemmin kuultiin myös Suomessa.
Jonas Rannila ja Juuso Koski EinsiedelnissäSivistystuokion jälkeen seurasi lounas luostarin ruokalassa, minkä jälkeen pojille oli varattu pari tuntia aikaa lepäämiseen ja konserttiin keskittymiseen. Ostettuamme hieman matkamuistoja Einsiedelnistä lähdimme iltapäivällä ajamaan takaisin kohti laaksossa sijaitsevaa Zürichiä, joka ei kuumuudessaan eronnut vuoristokylästä. Ennen valmistautumista aivan Zürichin keskustassa Fraumünster-kirkossa pidettävään konserttiin saimme viettää puolisen tuntia vapaa-aikaa, jonka käytimme käyskentelyyn kaupungin viehättävän vanhan kaupungin kujilla ja Euroopan eleganteimmaksi ostoskaduksi tituleeratulla Bahnhofstrassella. Pankkeja, muotiliikkeitä ja jalokivikauppiaita toinen toisensa perään... Kuten Sveitsi kokonaisuudessaankin, myös Zürich on hyvin kansainvälinen kaupunki, jossa sekoittuvat useat eri kulttuurit ja kielet. Tunnelma Zürichjärven rannalla oli helteisenä päivänä kuin missä tahansa Välimeren rannikkokaupungissa. Sääli, että vapaa-aikaa ei taaskaan jäänyt enempää.
Fraumünster-kirkko osoittautui hyväksi akustiikaltaan. Kuumuuden takia harjoitukset olivat aika kehnot, mutta hyvällä tsemppaamisella ja kaikkien panostuksella konsertti meni hyvin ja aplodit olivat sen mukaiset. Kuoromme bassoprefekti Stefan Thesslundin Bernissä asuessaan alullepanema konsertti oli hyvin markkinoitu ja paikalle saapuikin kiitettävästi yleisöä aina Suomen Bernin-suurlähetystöä myöten. Sveitsissä asuvia suomalaisia oli yleisöstä suurin osa. Ennen Tiitun urkusooloa suurlähettiläs Antti Hynninen piti yleisölle tervetuliaispuheen, jonka jälkeen kuoro saapui perinteisesti kulkuelauluineen sisälle. Konsertin jälkeen lähettiläs piti meille kiitospuheen, jossa hän totesi kuoromusiikin olevan hyvä tapa levittää suomalaista kulttuuria ja tehdä Suomea tunnetuksi maailmalla. Myös Zürichissä aiemmin vaikuttanut Kansallisoopperan uusi pääjohtaja Erkki Korhonen oli kuuntelemassa konserttia ja kiitteli kuoromme hyvää tasoa. Zürichin keikka nousi yhdeksi kiertueen parhaimmista.
Roope Gröndahl ja Erkki Korhonen
© 2002 CANTORES MINORES WEB TEAM
