Suurlähetystöllä lähdössä kohti lentokenttää.
Tiistai 13.10. oli kenties kiertueen tähän saakka raskain päivä. Kokoonnuimme aamuyhdeksältä suurlähetystölle, jossa ahtauduimme bussiin ja matkasimme jo tutulle Ronald Reagan National -lentokentälle. Suuren joukkomme lähtöselvitys sujui ihmeellisen mutkattomasti ja pian jo lentelimme yläilmoissa kohti Atlantaa, jossa vaihdoimme Charlestonin-koneeseen. Atlantan Hartsfield International Airport on yksi USA:n vilkkaimmin liikennöidyistä kentistä, joten koneita ja matkustajia riitti ruuhkaksi asti. Hyvin selvisimme kuitenkin monimutkaisessa kompleksissa terminaalista toiseen.
Charlestonissa meidät vastaanotti upea sää, hellettä piisasi lähes 30 astetta. Kun vielä ilma Atlantin rannikolla oli hyvin kosteata, osoittautui monen pojan vaatetus niissä oloissa lievästi sanottuna ylimitoitetuksi! Lentokentältä kaupunkiin päästyämme kaivettiin kuitenkin shortsit esiin. Konserttimme järjestäjät olivat organisoineet meille kiertoajelun tässä ihanassa englantilaistyylisessä, siirtomaa-ajan perinteitä huokuvassa kaupungissa; niin lyhyt kuin Charlestonin-visiittimme olikin, pitihän sitä sentään päästä nauttimaan kaupungin kauniista merimaisemista ja upeista vanhoista taloista. Saimme kuulla kaupungin tuhoutuneen melko täydellisesti v. 1989 pyörremyrsky Hugon kourissa - sittemmin kaikki on taas rakennettu entiselleen. Myös maanjäristykset koettelevat kaupunkia silloin tällöin.
Huolimatta päivän uuvuttavasta matkasta illalla oli vielä konsertti Charlestonin keskustan St. Matthew’s Lutheran Churchissä. Helleilma oli illaksi hieman hellittänyt ja ilmeisesti päivän rasituksetkin unohtuneet, sillä konsertti onnistui erinomaisesti. Yleisöllä oli suorastaan vaikeuksia pysyä aloillaan konsertin päätyttyä ja kyyneleet valuivat yhden jos toisenkin kuulijan kasvoilla Finlandia-hymnin kaikuessa kirkon holveissa. Seisaalteen annetut suosionosoitukset olivat pitkät ja raikuvat. Osansa suosiosta sai myös urkurimme Tapio Tiitu, joka loihti kirkon instrumentista kerrassaan upeita sävelkulkuja. Kuulijoiden joukossa oli myös muutama suomalainen, mm. Charlestoniin hiljattain perustetun Raision Tehtaiden tuotantolaitoksen johtoa ja muuan Hillevi Wendelin, joka oli v. 1957 muuttanut miehensä kanssa Raumalta Amerikkaan onneaan etsimään. Näköjään löytyy suomalaisiakin vallan joka maailmankolkasta!
Laulu raikaa St. Matthew's Churchissä.
Pitkän päivän päätteeksi konsertin jälkeen toimitettiin pikainen perheisiinjako ja pikkukanttorit pääsivät nauttimaan ansaittua yöuntaan ystävällisiin charlestonilaiskoteihin.